Nyt ehkä alkaa helpottaa noi sateet. Nyt on arska paistanu tän viikon iha kivasti ja hiki virtaa taas. Loppukin alkaa jo näkymään. Kyl se aika vaa menee nopeest. Täl viikol ostettii lentoliput Manaukseen, Manauseen, Manausiin. MANAUS siis on kaupungin nimi. Siellä toivottavasti jotain pientä sademetsäreissailuu ja malarian väistelyä. Lähtö sinne on 17.6. ja tullaa 21. takas. Siitä sitten enää Fortalezassa pari päivää ja Rioon lähetään 24.6. Ylihuomenna lähdetään Jericoacoaralle viikonlopuksi. Rahaa nyt vähä menee, mut eipä tämmöst settii tuu luultavast enää ikin tehtyy, joten eletään heinäkuu Suomessa nollabudjetil.
Ja mitä meni Suomi tekemään. Voittamaan sit jotain kultaa sillo ku ei ite näe. Varmaa ainoot kisat, mitkä kokonaa missaa. Noh hyvähä se et saatii voitto. On se vähä nihkeet kyl vaa lukee jotai iltalehen nettisivuu ja joo melkei maali jne... Mut ei enempää lätkäst. Etteköhä työ oo siel iha tarpeeks kuullu siitä siel.
Koht lähetää tutustuu johoki toisee projektiin. Viime viikko tehtii kyl pitkää päivää ja jatku lauantaihin asti. Äitienpäiväpippalois sillo la oli siis Maijun tekemä koreografia ja esitys ja capoiera-esitys. Tosi hienon näköst, etenkin capoeira nähdä ihan brasiliaisten vetämänä se setti. Siin on kyl hieno fiilis. Se soitin on hieno, en ny muista nimee, mut tosi siisti soundi lähtee + tamburiini myös oli mukana. Capoeirassa yhdistyy tosi moni elementti. Siinä on yhteisöllisyyttä, kaikki laulaa, taustasoittoa, tanssia, improvisaatiota, taistelemista ilman kontaktia ja uskomattomii muuvsei. Ja tytöt veti tosi hienon setin myös ! Heil oli aikaa vaa muutama tunti treenata showta, mut hyvin ne veti.
Jeri-reissust kerron sit lisää ens viikol. Sitä on sanottu yheks maailman kauneimmist rantamestoist, et lähetääs tsekkailee. Ainaki jollekin bugiajelulle mennää ja TOIVOTTAVAST nyt pääsis ja kerkeis kokeilee sandboardingii. Rautaperseily alkaa pe aamun klo ysi ja matka kestää linkil jotai 5-7h et sellast settii, mut kaik on kokemusta hienoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti