Fortaleza

Heti lentoasemalla sai makua jo aiemmin mainitusta venaamisesta. Mihinkään ei ole kiire, kuulemma normi Brasilia meininkiä. Lentoasemalla meni melkein tunti. Koneessa piti täyttää maihinnousukortti, johon pantiin, että turismo ja sillä saa 90 päivän oleskeluluvan. Lisäaikaa pitää sitten hakea poliisilaitokselta. Meidän järjestön edustajat olivat vastassa meitä ja toinen heistä oli kunno rastafari, eli meidän turvamies. Siitä sitten lähdettiin taksilla kohti meidän yömajaa. Taksissa saatiin pikkasen perehdytystä ja matkalla heti huomasin täkäläisen liikennekulttuurin. Kaasu pohjassa, kaikista ohi aina pakko päästä, jarrutukset niskoja vihlovia ja pysäytykset jäävät millien päähän toisesta autosta – turvavälikäsityksen voi heittää viemäriin. Perille selvittiin hengissä ja yöpymispaikkamme oli pousada, rok da mar tai joku semmonen. Huone oli semmonen pikkunen ja kiva. Täällä melkein kaikissa kämpissä on koukut riippumatoille. Siitä muute heti saatii kuulla, et mitkä on kiellettyi alueit, eli heti se ranta siin vieres ni siit ei saa lähtee käppäilee vasemmalle mut oikeelle saa mennä. Varmast moni ois siit vaa lähteny käppäilee just sinne mihi ei sais. Siin oli myös heti vieres yks favela ja sinne toki ei saa mennä hilluu. Favela on siis semmonen slummialue, jossa ihmiset asuvat hyvin hökkelimäisissä taloissa ja ahtaasti. Siinä sit väsyneet matkustajat veti ekat tirsat ja kyl se uni maistuki mut aikaeron takia herättii vissii neljält vaik käytii nukkuu joskus 23. Mut kyl siin sit kivast sinne kasii nukuttii.
Aamul kävästii siinä aamupalalla, joka sisäls kahvii, pari sämpylää, kinkkuu, juustoo, voita, ja hedelmiä. Tais olla papaijaa. Mut oli hyvä setti ! Aamiaisel tavattiiki kolmas vapari, joka sit piti meille hieman tutustumista kaupunkiin, tai no kylää tää vähä enemmä muistuttaa. Käytii kattoo paikkoi ja nähtii mei toimisto, mis sit suunnitellaa tuntei yms. Vähän myöhemmin käytiin sit syömäs semmoses pikkupaikas. Se ei paljoo maksanu. Oisko ollu jotain 3e per naama. Ruoka tuua aina tavallaa kaikille. Yksittäiset annokset on vaa ne mitä on niiku tilannu esim. kanaa ni se tulee omana mut kaikki muu on ”yhteist”. Eli spagetti, riisi ja pavut ja niitä oli hirviä määrä. Sai kyllä mahan täyteen tolla määrällä ja aina jäi yli ruokaa. Ja ruoka oli hyvää! Keskustassakin hieman pyörähdettiin nostamassa rahaa ja bussimatka oli kyllä kunno salitreenii. Ne ajaa oikeest nii kovaa ja sit kunno jarrutukset ain pysäkkien ees et jengi meinaa lentää ni sai kyl pitää siit tangost iha kolmin käsin kiinni. Mut hyvää treenii. Takas tultii taksil ku oli sen verran hilloo taskus et ei kannata mennä bussil.
Seuraavina päivinä käytiin tutustumassa Morro da Vitoriassa, joka on favela ja paikka, missä suurin osa tunneista pidetään. Siitä kerron myöhemmin lisää. Nyt viikonloppuna on karnevaalit ja tänään me lähdemme Canoalle ja ollaan siellä keskiviikkoon asti, joten seuraavaa päivitystä tulee sitten vähän myöhemmin.
Se täytyy vielä lisätä, että ihmishenki ei täällä oikeest maksa mitään. Poliisi on lahjottavissa ja faveloissa on kunno villi länsi meininki. Kuulemma 100 realia on hinta, jolla voi palkata jonkun tappamaan jonkun. Eli jotain vähä yli 40e. Alueilla voi olla levottomuuksia ja favelat kilpailevat keskenään ja tilanteet voivat olla välillä todella tulehtuneet. Mutta meidän turvamies tietää tilanteet ja tuntee ihmiset, joten hän tietää milloin tehdään mitäkin.