Speechless

Jericoacoara... Nyt täytyy sanoa, että sitä ei pysty kuvailemaan sanoin. Siis aivan mielettömän uskomaton paikka. Siis siinä on paikka, mitä ihminen ei ole hirveesti kerenny pilaamaan. Sinne mahtuu niin monenlaista näkymää, että välillä oli tunne kuin olisi autiomaassa ja jaahas nyt ollaankin Afrikassa ja oho nyt ollaa vissii emmerdalen maisemis. Siis ihan mieletöntä. Myö kahten päivän kierreltiin paikkaa bugiajelulla, eli meil oli bugi ja kuski. Bugi on semmone pikkujeeppi tai joku. Mut hiton siistii oli kurvailla dyyneil ja mettäpoluil ja välil ylitettii vesistöi veneen kyydis tai iha sit ajeltii yli. Ja apinaki nähtii! OIjoi vähä siistii. Se vaa hillu ja mie katoin et mikä haisunäätä se oli mut sit se kirmas vaa pusikkoo. Semmone mustavalkone. Harmi ku kotkan refleksit, jotka tuli todistettuu sillo kalastaes oli vähä jääs, ni en saanu kuvaa. Kait se ny pitää pari kuvaa laittaa...

Siinä meiän setti. Tollasella rullattii pari päivää.

Tommost settii kateltii suurin osa. Istuttii siis sen bugin takaosas ja paistateltii maisemii. En tajuu miks miul soi vissii koko ajan Baywatchin tunnari tos ku ajeltii etenkin beachil.

Siinä vähä ylitettii sinistä laguunia, jonka vesi oli aivan älyttömän kirkasta ja puhdasta. Sadevettä melkein kaikki noi, missä käytiin.

Maisemaa lisää. Joku laguuni toikin, ennyt nimee muista.

Väsynyt puu.

Tiinan kamera toimii veden alla. Pakkoha sil oli leikkii.

Sydämen laguuni. Sadevettä tuokin. Tossa samassa paikassa kokeiltii Sandboardingii suoraa toho vetee.

Tuo paikka oli iha överi. Iha ku ois kattonu maapallon pienoismallii semmosen hiekkakukkulan päält. Iha mieletön...

Lisää erilaista settii. Toisen päivän näkymää.

Auringonlasku. Jericoacoara on yksi muutamista paikoista, jossa aurinko laskee pallona mereen. Ja se oli aivan upee näky. Iha hullu pallo. En oo koskaa nähny aurinkoo nii isona.

Tähän ei lisättävää. Mahtava reissu ja mahtava paikka.