Canoa Quebrada

Tultii pitkälle viikonlopulle tänne Canoalle. Kunno levytysmeininkii. Ei siis mitää muuta ku syömist, auringos makaamist, juomist (suurimmaks osaks vettä) ja nukkumist. Toimii. Tääl o kunno beachi ja aurinko porottaa suoraa ylhäältä. Ollaa molemmat vähä palaneit mut ei se haittoo. Tää paikka on aika jees siin mieles, et tänne tulee aika paljo paikallisii, esim. Fortalezast tulee jengii paljo tänne lomailee, mut on tääl muualtaki vähän porukkaa. Tässä vielä pari päivää möllötetää ja keskiviikkon takas. Hauskaa ku suurimmaks osaks ei oo kellost mitn hajuu. Suorastaa nautinnollist. Keskitytää olennaisee. Portugaliki alkaa jo vähäse taipuu, et osaa jo jotain pientä sanoo. Äskeki tilasin oikee hienosti kaks pasteijaa ja ne varmaa luuli et osaan portugalii ja siin sit sanoivat jotai et menee hetki, et tuovat pöytää, ni ehä mie siit mitn tajunnu, mut sit vaa "si, si" ja peukkua. Tääl on kyl jännä toi peukku. Melkei kaikki näyttää ain peukkuu ylös ja se niiku meinaa et kaikki ok. Tyylii et jos joku moikkaa ni se o sillee et "Oi!" ja peukku ylös eli kaikki hyvin. Hauskaa. Älkää sit ihmetelkö, jos sit bäck in Finland mie näyttelen vaa peukkuu.

Fortaleza

Heti lentoasemalla sai makua jo aiemmin mainitusta venaamisesta. Mihinkään ei ole kiire, kuulemma normi Brasilia meininkiä. Lentoasemalla meni melkein tunti. Koneessa piti täyttää maihinnousukortti, johon pantiin, että turismo ja sillä saa 90 päivän oleskeluluvan. Lisäaikaa pitää sitten hakea poliisilaitokselta. Meidän järjestön edustajat olivat vastassa meitä ja toinen heistä oli kunno rastafari, eli meidän turvamies. Siitä sitten lähdettiin taksilla kohti meidän yömajaa. Taksissa saatiin pikkasen perehdytystä ja matkalla heti huomasin täkäläisen liikennekulttuurin. Kaasu pohjassa, kaikista ohi aina pakko päästä, jarrutukset niskoja vihlovia ja pysäytykset jäävät millien päähän toisesta autosta – turvavälikäsityksen voi heittää viemäriin. Perille selvittiin hengissä ja yöpymispaikkamme oli pousada, rok da mar tai joku semmonen. Huone oli semmonen pikkunen ja kiva. Täällä melkein kaikissa kämpissä on koukut riippumatoille. Siitä muute heti saatii kuulla, et mitkä on kiellettyi alueit, eli heti se ranta siin vieres ni siit ei saa lähtee käppäilee vasemmalle mut oikeelle saa mennä. Varmast moni ois siit vaa lähteny käppäilee just sinne mihi ei sais. Siin oli myös heti vieres yks favela ja sinne toki ei saa mennä hilluu. Favela on siis semmonen slummialue, jossa ihmiset asuvat hyvin hökkelimäisissä taloissa ja ahtaasti. Siinä sit väsyneet matkustajat veti ekat tirsat ja kyl se uni maistuki mut aikaeron takia herättii vissii neljält vaik käytii nukkuu joskus 23. Mut kyl siin sit kivast sinne kasii nukuttii.
Aamul kävästii siinä aamupalalla, joka sisäls kahvii, pari sämpylää, kinkkuu, juustoo, voita, ja hedelmiä. Tais olla papaijaa. Mut oli hyvä setti ! Aamiaisel tavattiiki kolmas vapari, joka sit piti meille hieman tutustumista kaupunkiin, tai no kylää tää vähä enemmä muistuttaa. Käytii kattoo paikkoi ja nähtii mei toimisto, mis sit suunnitellaa tuntei yms. Vähän myöhemmin käytiin sit syömäs semmoses pikkupaikas. Se ei paljoo maksanu. Oisko ollu jotain 3e per naama. Ruoka tuua aina tavallaa kaikille. Yksittäiset annokset on vaa ne mitä on niiku tilannu esim. kanaa ni se tulee omana mut kaikki muu on ”yhteist”. Eli spagetti, riisi ja pavut ja niitä oli hirviä määrä. Sai kyllä mahan täyteen tolla määrällä ja aina jäi yli ruokaa. Ja ruoka oli hyvää! Keskustassakin hieman pyörähdettiin nostamassa rahaa ja bussimatka oli kyllä kunno salitreenii. Ne ajaa oikeest nii kovaa ja sit kunno jarrutukset ain pysäkkien ees et jengi meinaa lentää ni sai kyl pitää siit tangost iha kolmin käsin kiinni. Mut hyvää treenii. Takas tultii taksil ku oli sen verran hilloo taskus et ei kannata mennä bussil.
Seuraavina päivinä käytiin tutustumassa Morro da Vitoriassa, joka on favela ja paikka, missä suurin osa tunneista pidetään. Siitä kerron myöhemmin lisää. Nyt viikonloppuna on karnevaalit ja tänään me lähdemme Canoalle ja ollaan siellä keskiviikkoon asti, joten seuraavaa päivitystä tulee sitten vähän myöhemmin.
Se täytyy vielä lisätä, että ihmishenki ei täällä oikeest maksa mitään. Poliisi on lahjottavissa ja faveloissa on kunno villi länsi meininki. Kuulemma 100 realia on hinta, jolla voi palkata jonkun tappamaan jonkun. Eli jotain vähä yli 40e. Alueilla voi olla levottomuuksia ja favelat kilpailevat keskenään ja tilanteet voivat olla välillä todella tulehtuneet. Mutta meidän turvamies tietää tilanteet ja tuntee ihmiset, joten hän tietää milloin tehdään mitäkin.

Lissabon

Lento lähti 5:50 Suomen aikaa kohti Lissabonia. Ekaa kertaa joku muu lentokone ku Finnair, mut voin todeta et ei nyt ollu kyl mikää tasonlasku. Ainoo ero oli varmaa, et siel ei puhuttu suomee. Lento kesti viitisen tuntii ja perillä oltiin Lissabonin aikaan puoli yhdeksän maissa. Siinä olikin sitten melkein 8h venailuhetki ja päätettiin nohevina lähteä vähän käppäilemään kaupungille.
Lämpötila oli parinkympin paikkeilla. Otettiin info-pisteestä joku kämänen kartta mukaan ja sen avulla alettiin suunnistaa. Aluksi aateltiin, että mennään keskustaan, kun sinne ei näyttäis olevan hirveä matka, mut siin jonkin aikaa pyörittiin ja ei kyllä tuntunu et oltais edetty. Sitte aateltiin, et mennää nyt sit vaik käymää rannalla ku ei navigointi-taidot oo maailman parhaat. Siinä käppäiltii kohti rantaa ja suora sinne tuntui ikuiselt ja alko nestehukka vaivaamaa. Siitä alko kaupan ettiminen ja mikäs se ekana bongahti Maijun silmään. Aivan oikein ! LIDL ja se oli oikeesti halpa. Hauskaa ku astuttii sisää ni iha ku ois astunu Myllymäen Lidlii. Puuttu vaa venäjän kieli paitsi et portugali kuulostaa kyl vähä venäjält ja ranskalt ja espanjalt. Sielt ostettii sämpylöit, jotka oli tuoreita ja se pussi makso 25 senttii ja siin oli 5 sämpylää. Voitte siit laskee et paljon oli kappalehinta. Siellähän ei viis sämpylää maksa ku jotai yli 2e plus ravitsevat lisäaineet kaupan päälle. Mitäs muuta. Red bull tarttui mukaan 1,30e ja banaaneit, mitkä oli myös hyvänhintasii. Siit sit mentii ja piettii hieno pic-nic bussipysäkil ku ei sattunu penkkei vastaa.
Muutaman kilometrin ja monen vuodatetun desilitran hikeä jälkeen löydettiin ranta. Mut se oli vissii joku teollisuussatama. Siin oli kuitenkin ihan vieressä joku Vasco da Gama turistisetti. Siel oli hotelleja, ostari, piitkä silta yms. Yhes kohtaa oli hirveesti lippuja ja siin tais oikeest olla kaikkien valtioitten liput salois jopa Suomiki. Siellä vähän aikaa pyörittiin ja yhes kohtaa istuttiin ja oikeest mikä määrä lenkkeilijöitä. Siis nähtii varmaa sata trikoopöksyist kirmaajaa ja niit tuli 10s välei. Ei ihmekkää et porukka oli vähä timmimmäs kunnos. Ja ehkä yks hienoimmist koirist ikinä oli siel. Se oli kyl nii cool ja se vaa komeesti leiju siel. Nojoo vähä vaikee alkaa selittää siit ku ei sitä voi ellei ite nähny sitä mahtavuutta. Mut se oli yks hienoimmist asioist ikin.
Kello alko näyttää iltapäivää ja aateltii et ois aika palata aeroportolle. Ei hirveest ois nimittäi napannu myöhästyy koneest ja virtsan määrä alko rakos olla potenssii 4. Mut ei ollu maailman helpoin missio löytää lentokenttää. Ei paljoo auttanu kostuttaa sormee ja aistii tuulen suuntaa sil. Enite ärsytti se, et ku ois halunnu kysyy joltain apuu ja suuntaa ni ylläripylläri sillo ei oo ketää missää mailla. Dead city. Sit sattu yhes vaihees yks rouva kiikarii ja aateltii sit hyödyntää mei uskomatonta portugalin osaamist ja kysyy apuu. (eli osattii yks sana ja se oli aeroporto) Siin tilantees oli kaikki kolme hämillää mut jotai saatii irti ja lähettii ettii. Kahdelta tyypiltä kysyttii suuntaa ja molemmat ehotti et bussi nro 22 ni sil pääsette. Aateltii sit et no otetaa se bussi ni päässää ainaki perille. Hyvi sattu pienen odottelun jälkee et 22 tuli just ja siihe sit kivuttii. Tais maksaa 1,50e per nenu ja sil päästii aeroportolle. Yks mikä ärsytti matkas oli se, et ku se bussi pysähty ja avas oven ni iha hirvee siirenivuvuzela-ääni tuli siit ku se alko sulkeutuu. Johan siin sai korvat kuuroks.
Lentokentäl jatku muute sama äänishow. Oltii menos lähtöselvitykseen ja tilattii hissi, ni siit koht alko hirvee ulina wiuwiuuuu ja oltii sillee et mitä oks se joku hälytys ku välkky oikee siniset valot ja hälyt vinku tuskasest ku tuksun mies häissä. Mut ei ku se oli vaa ilmotus et hissi on siin kerrokses ja vapaa ! En tiiä onks portugalilaisil sit vaa nii huono kuulo.
Lento Fortalezaan eli meiän määränpäähän alko 16:35. Sama lentoyhtiö eli Tap Air Portugal mut nyt oli joku kunno hifistelykone tai no ainaki miulle ekaa kertaa, et oli näytöt kaikkien ees ja pysty kattoo leffoi sil, esim. Social Network ja The Town, Ja sil kapulal pysty pelaaki ja viel jotai Disney-pelii. Mjoo en paljoo pelannu. Yritettii nukkuu ku oli vähä univelkaa ja se lento kesti yli 7h et suht rankkaa oli. Mut peril oltii sit vähä jälkee 21 Brasilian aikaa (gmt -5). Näin laitoimme jalkamme Brasilian kamaralle.

Helsinki-Vantaa

Eka matka ohi, eli automatka Helsinkii. Matkasta varmaa 5% takana. Nyt venataa tääl et päästää lähtöselvityksee. Tos joku äijä käppäilee vaa ees takasi. Se on varmaa vetäny 34x kertaa. Kuvaa ei viiti ottaa. Haastais oikeutee. Kokeillaapas pari kuvaa.

Tänää lähdetään kohti aurinkoa

Viimoset hetket hikisisessä yksiössä yksin. Nyt alkaa pakkaaminen ja sit koht alkais matka. Tuntuu iha oudolt oikeestaa, iha ku ois menos naimisii. En tiiä mite se nii mut kuiteski. Hirvee olo suorastaa. Se tosin johtuu eilisist läksiäisit ja boolist. Välil oli kyl meininki ku et oltas jäämäs sinne. Kyl myö takas tullaa ! Cry me a river.

Seuraava päivitys tulee ehkäpä Lissabonista, jos siel netin jostai kolost löytäis. Siel joudutaa nimittäi venaa semmoset 7h enneku lento lähtee Fortalezaan.

Boa viagem !

ainii se pakkaaminen...

Yliylihuomennaa

Kaikki pyykit pesty. Nyt selvittämään koululle, että sais haettua kesäkuulle ja elokuulle opintotukea. Iha kivaa vaa, et ne tulee vissii vast joskus ens kuus ne hakemukset, ni milläs sit haet. Toivottavasti onnistuis, ettei tartte alkaa hirveest enää säätää ku ei näit päivii oo enää montaa. Tänää vielä viimone rokotesnapsi huulee ja viimoiset soitot. Voi tulla vähä kitaraa ikävä... Ja tentti meni aika reisille... Ja rokoteshotti maksaa 30e/shotti x2 ja sil pitäis saada kahen vuoden suoja koleralt. Vähä tykimmät ja tyyriimmät snapsit meil ku jostai baarist...

Viikko enää lähtöön...

Nyt lähtee viimonen viikko käyntiin. Kuumotus alkaa tuntumaan ja jännitys ilmassa tiivistyy. Ens viikolla on vielä paljon puuhaa mm. koulujuttui. Mutta kaik alkaa olla hankittu ja vois melkei jo lähtee tuonne melkei toiselle puolelle palloo. Ei tätä varmaa kukaa viel ees lue, mut johoki tää kuumotus ja mehuilu on purettava. Mehut suorastaan tirskuu huokosista.